Olin eilen viettämässä iltaa ystäväni luona. Naisporukalla maistelimme kuohuviinejä vapun kunniaksi ja söimme herkullisia ruokia. Juustojakin oli montaa sorttia, mutta keskustelut veivät mukanaan ja unohdimme vertailla sopisivatko kuohuviinit juustojen partnereiksi ja viinitkin jäivät ilman pisteitä. Ehkei sillä ollutkaan niin väliä, koska loppujen lopuksi kaikki skumpat tulivat juotua.

Kauniissa ja siistissä kodissa tulin tunnustaneeksi, kuinka kivaa ja motivoivaa on saada vieraita: muutaman tunnin viipyvät vieraat saavat imurin lisäksi rätinkin heilumaan ja viikonloppuvieraiden tullessa on usein välttämätöntä tehdä joku suurempi siivous- tai rakennusprojekti päätökseen, jotta majoittuminen olisi nautinnollisempaa. Ystäväni tunnistivat tilanteen ja samalla ihmettelimme käytöstä, koska se yhdessäolohan on kuitenkin kaikkein tärkeintä ystävien kesken.

Itse pohdiskelin sitä vielä tänäänkin. Miksi ihmeessä täytyy järjestää kotia ehommaksi vieraiden tullessa? Onko kyseessä kunnioituksen osoittaminen vierasta kohtaan? Vai yritänkö vain peitellä todellista sotkuista minääni? Vai yritänkö ystävyydestä estää vierasta saamaan räkätautitartuntaa vessan oven kahvoista?  Näkemästä laskupinoa tiliotteen kanssa tuvan penkillä (rahasta ja politiikastahan ei ole sopivaa puhua)? Lasten likavaatekertojen kerrostumat pitkin taloa voisivat toimia epäesteettisenä katseenvangitsijana sisustusta harrastavalle ystävälle.

Kun siivousoperaation lisätään tarjoilujen valmistaminen, hauskaa ja odotettua ystävän vierailua voi edeltää tuntien työtaakka. Koska ei kai hyvälle ystävälle voi tarjota pelkkää tavallista suodatinkahvia hajonneiden keksinpuolikkaiden kanssa (vai karppasikohan se vielä?). Tai ehkä sille tosiystävälle voi, mutta ainakin vähän vieraamalle täytyy tarjota parempaa, ettei ihan pihinä pidä. Pidempimatkalaisille on tarjottava ruokaa ja muisteltava mitä tarjosi edellisellä kerralla, ettei taas kerran vain olisi sitä riisikanavuokaa, joka tosin uppoaa kaikkiin lapsiinkin hyvin.

Tässä kohtaa on ehkä sopivaa tunnustaa, että itse rakastan tuota vierailuihin liittyvää valmistelua. Minulle se on virittäytymistä kohtaamiseen, ystävääni keskittymistä, odotusta, arvostusta, rakkautta, lämpöä. Puuhaillessani käyn läpi yhteistä historiaamme ja mietin mitä kerrottavaa meillä mahdollisesti on toisillemme. Kasvotusten näkeminen eroaa puhelinkeskusteluista puhumattakaan sähköpostikirjeenvaihdosta mielestäni pelkästään positiivisella tavalla.

Kun pian neljä vuotta sitten sairastuin ja voimani heikkenivät, en enää jaksanut entiseen tapaan ottaa vastaan ystäviäni. En myöskään jaksanut itse matkustaa autossa, joten vastavierailutkin vähenivät pikku hiljaa. Sinnikkäimmät, ehkä ne läheisimmät siis, ystäväni kävivät siitä huolimatta viis veisaten tarjoiluista tai sotkusta. Opin, että ilman etukäteisvalmistelujakin yhdessäolosta voi nauttia ja toisaalta ollessani paremmassa kunnossa oli ihanaa valmistella herkkuja tai hemmottelusaunailtoja vierailleni. Vuorollaan he valmistivat keittiössäni herkkuja meille tai kuurasivat ikkunoita aivan kuin olisin ollut vastavierailulla.

Nyt vointini on mainio ja sosiaalinen elämäkin aktiivisempaa. Vapauttavaa on kulloisenkin tunnetilan tai aikataulun perusteella päättää ehdinkö siivota ja leipoa ennen vieraiden tuloa vai en. Valmistelu ei ole välttämättömyys, edellytys eikä pakko vaan valinta. Yllätysvieraatkaan eivät saa aikaan paniikkia. Täällä maalla tästä toki on saanut kokemusta naapureiden osalta: he kun ovat kautta aikojen tulleet ja menneet ilman etukäteisilmoituksia. Innolla odotan erityisesti kesävieraita: ympäri Suomen saapuvia ystäviä ja sukulaisia, jotka jäävät pidemmäksi aikaa. Silloin on mahdollista käydä syvälliset keskustelut saunan lauteilla, valmistaa yhdessä ruokaa, tutustua ystävien lapsiinkin paremmin, kävellä hiekkatiellä yömyöhällä vain mustarastaan laulun kaikuessa keskustelun taustalla. Pitäisiköhän vihdoin rakentaa se katettu grillauspaikka?

Huomenna tapaan ihanan ystäväperheen täydennettynä isoisällä ja ylihuomenna saan vieraakseni hyvän ystävän. Olen iloinen, että täällä maalla tapaamiset sovitaan edelleen koteihin, koska tiedän, että ainakin parin päivän ajan tavarat pysyvät paikoillaan. Tervetuloa!